ARTIKKELEITA

Sinikka Hammari

Siinai


Niemimaan maantiedettä


Siinain niemimaa on kolmionmuotoinen ja se sijaitsee Välimeren ja
Punaisenmeren väillä. Siinai rajoittuu lännessä Punaisenmeren ja Välimeren
yhdistävään n. 193 km pitkään Suezin kanavaan ja idässä Egyptin ja Israelin
väliseen rajaan. Sen pinta-ala on n. 60 000 km2. Maasto on lohduttoman
autiota. Sen vuoret ovat paljaita ja tasangot tuulen tuivertamat. Kaikki
joenuomat ovat vedettömiä. Maassa kasvavat erämaan pensaat kuitenkin todistavat,
että maaperässä on kaikesta huolimatta kosteutta. Sadeaikana sateet ovat rajuja
ja vesi virtaa valtavalla voimalla.


Siinai on pääosin asumatonta aavikkoa mutta sen itä- ja pohjoisrannikolla on
asutusta ja asukkaita on n. 1, 400 000. Pohjoisen maasto on autiota kalkkikivitasankoa,
jota reunustaa etelässä kalkkikivivuoristo puolikuun muotoisena kaarena.
Etelämpänä on hiekkakivivyöhyke, jossa vaihtelevat matalat vuoret, ahtaat
laaksot ja leveät tasangot. Alueelta on löydetty öljyä, mangaania sekä arvokkaita
mineraaleja kuten kuparimalmia ja turkooseja. Turkoosi on sinivihreä jalokivi,
joka sisältää fosforia, kuparia ja alumiinia. Se on läpinäkymätön ja väriltään taivaansininen tai turkoosi. Antiikin egyptiläiset kutsuivatkin Siinaita ’turkoosin maaksi’. Egyptiläiset louhivat näitä jalokiviä Siinailla jo ensimmäisen dynastian (n. 3100 eKr) aikana. Turkooseja sanotaan
löydetyn kahdessa paikassa Siinailla: Wadi Magharassa ja Serabit El Khadimissa.
Esiintymät kuuluvat todistettavasti historian vanhimpiin jalokivilöytöihin. Siinain esiintymiä on
yritetty hyödyntää nykyisinkin mutta yritykset ovat osoittautuneet kannattamattomiksi.


Raamatun historiaa


Kerrotaan, että varhaisessa historiassa Siinai oli kuun palvonnan keskus, kuten myös
Kaldean Ur, josta Aabraham lähti Kaananin maahan Jumalan kutsusta. Aabraham
kulki Sikemin kautta itään Betelistä. Idässä sijaitsi Ain kaupunki. Paikka oli
n. 20 km nykyisen Jerusalemin pohjoispuolella. Oltuaan siellä aikansa, Aabraham
lähti etelään päin. Maahan tuli nälänhätä ja hän meni vaimonsa kanssa Egyptiin.
Maareitti kulki Siinain kautta.

Siinai on aina ollut tärkeä kauppareitti Aasian ja Afrikan
välillä. Tästä on esimerkkinä mm. Raamatun Joosef. Kun Israelin kantaisä Jaakob
lähetti poikansa Joosefin Hebronin laaksosta Sikemiin veljiensä luo, Joosef
myytiin ismaelilaisille, jotka veivät hänet Egyptiin. Karavaanit siis kulkivat
Kaananin maan (Israelin) ja Egyptin välillä. Kaikkein selkeimmin Siinain erämaa
kuitenkin tulee osaksi israelilaisten historiaa, kun he joutuivat vaeltamaan
siellä 40 vuotta matkallaan Egyptin orjuudesta Luvattuun maahan.

Mooses, israelilaisten johtaja oli jo ennen varsinaista tehtäväänsä viettänyt aikaa Siinain niemimaan erämaassa lammaspaimenessa.

”Ja Mooses kaitsi appensa Jetron lampaita. Ja kun hän kerran ajoi lampaita erämaan tuolle puolen, tuli hän Jumalan vuoren Hoorebin juurelle.” 2 Ms 3:1

Mooseksen appi Jetro asui nk. Midianin maalla, jonka arvellaan sijainneen Punaisenmeren (Agaban lahti) itäpuolella. Hooreb puolestaan sijaitsee Siinain niemimaan eteläkärjessä n. 200 km päässä Eilatista. Hoorebilla Jumala ilmestyi Moosekselle palavassa pensaassa ja kutsui
hänet vapauttamaan israelilaiset Egyptin orjuudesta. Mooses kulki Siinain läpi
ja palasi Egyptiin toteuttamaan vastahakoisesti vastaanottamaansa tehtävää. Kun
kansa oli lähtenyt Egyptistä, saanut lait ja käskyt, tuli se Paaranin autiomaahan, joka sijaitsee Siinain niemimaan keskiosissa. Sieltä Mooses lähetti 12 vakoojaa Kaananin maahan. Tultuaan takaisin vakoiluretkeltä, vakoojista kymmenen sai kansan epäuskon valtaan, millä oli vakavat seuraukset. Jumala päätti, että kapinoiva ja epäuskoinen sukupolvi ei pääsisi perille:


”Teidän lastenne täytyy harhailla paimentolaisina tässä erämassa neljäkymmentä vuotta ja kärsiä teidän uskottomuutenne tähden, kunnes teidän ruumiinne ovat maatuneet tähän
erämaahan.”
4 Ms 14:33.


Taistelua Siinaista 1900-luvulla


Egypti hallitsi Siinain aluetta 1900-luvun alusta. Käytännössä tämä tarkoitti, että brittihallinto otti kontrollin, koska Iso-Britannia oli valloittanut suuren osan Egyptistä vuonna 1882. Israelin
itsenäistyttyä vuonna 1948 Egyptin joukot lähestyivät Siinailta Palestiinaa, entistä Britannian mandaattia. Eräässä vaiheessa sotaa Israelin joukot saapuivat Siinain koillisosaan mutta rauhansopimuksessa vuonna 1949 entisen mandaatin läntisestä rajasta tuli Egyptin ja Israelin välinen raja.

Egypti kansallisti Suezin kanavan vuonna 1956. Israelin laivoilta evättiin kanavan käyttö. Egypti kielsi Israelia käyttämästä Egyptin aluevesiä Siinain niemimaan itäpuolella, mikä esti matkustamista Israeliin ja sieltä pois. Näin Egypti vaikeutti tehokkaasti Eilatin sataman käyttöä. Israel valloitti suuren osan niemimaasta muutamassa päivässä purkaakseen Suezin kanavan
kansallistamisen. Israel joutui kuitenkin vetäytymään Siinailta Yhdysvaltojen ja silloisen Neuvostoliiton voimakkaan painostuksen vuoksi. Pian vetäytymisen jälkeen Siinaille lähetettiin YK:n hätätilajoukot (UNEF) estämään konfliktien syntymistä.

Vuonna 1967 Egypti vahvisti joukkojaan Siinailla ja määräsi UNEF-joukot pois Siinailta, millä oli välittömät vaikutukset. YK:n silloinen pääsihteeri U Thant myöntyi ja määräsi joukkojen vetäytymisen ilman turvallisuusistuimen valtuutusta. Pian tämän jälkeen syttyi Kuuden päivän sota, jossa Israel valloitti koko Siinan niemimaan sekä Gazan kaistaleen Egyptiltä. Lisäksi Israel otti hallintaansa Länsirannan ja Itä-Jerusalemin Jordanialta sekä Golanin kukkulat Syyrialta. Israel aloitti Siinain niemimaan asuttamisen ja sinne perustettiin useita asutuksia.

Vuonna 1973 Egypti hyökkäsi Israelia vastaan ja yritti valloittaa Siinain. Samalla Syyria hyökkäsi tarkoituksenaan valloittaa Golan. Egyptiläiset rakensivat ponttonisiltoja Suezin kanavan yli valloittaakseen alueen mutta eivät onnistuneet aikeissaan. Sota päättyi tulitaukoon. Myöhemmin
tehdyn sopimuksen mukaan Israel vetäytyi kanavalta. Tällä kertaa Egypti salli Israelin laivojen pääsyn kanavalle. Kanava avattiin uudelleen vuonna 1975. Israel vetäytyi lopullisesti Siinailta vuonna 1982 Egyptin kanssa tehdyn rauhansopimuksen mukaan. Jälleen kerran israelilaiset purkivat tai jättivät asutuksensa ja poistuivat paikalta. Monikansallisten joukkojen ja valvojien läsnäolo sekä määrätty määrä Egyptin armeijan joukkoja Siinailla sallittiin.

***


Arto Perämäki

UNESCO muuttamassa Jerusalemin asemaa


UNESCO (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organisation) on Yhdistyneiden
kansakuntien (YK) kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. Se on yksi Yhdistyneiden kansakuntien itsenäisistä erityisjärjestöistä, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla kansojen välistä rauhaa ja yhteistyötä. UNESCO perustettiin 16. marraskuuta
1945 ja siihen kuuluu 195 jäsenmaata. Päämaja sijaitsee Pariisissa ja pääjohtajana
on toiminut vuodesta 2009 lähtien bulgarialainen Irina Bokova. Bokova on
bulgarialainen poliitikko, joka on toiminut mm. parlamentissa, ulkoministerinä
ja Bulgarian Ranskan suurlähettiläänä.

UNESCO:n perussäännön mukaan sen tehtävänä on huomioida kestävä kehitys ja kulttuurien
välinen dialogi rauhaa rakentavasti ja köyhyyttä vähentämällä. Toimintansa
tukena järjestö käyttää ns. hyvän tahdon lähettiläitä, jotka levittävät tietoa
järjestön toiminnasta. Lähettiläinä voi toimia julkisuuden henkilö, taiteilija,
muusikko tms. Ehkä tunnetuimpia hyvän tahdon lähettiläitä vuosien takaa ovat Nelson
Mandela, David Beckham , Pele ja Serena Williams.

UNESCO ylläpitää maailmanperintöluettelojärjestelmää, jonka avulla se suojelee
ainutlaatuisia kulttuuri- ja luontokohteita. Luettelo sisältää kohteita, joiden
suojelulla ja säilyttämisellä on erityistä merkitystä ihmiskunnan kulttuuri- ja
luonnonperinnölle. Nyttemmin maailmanperintöluettelon kohteita on 1052. Kohteen
tulee täyttää tietyt kriteerit, jotta se voi tulla valituksi
maailmanperintökohteeksi. Tunnettuja
maailmanperintökohteita ovat mm. Niagaran putoukset, Abu Simbelin temppelit ja Yellowstonen
kansallispuisto. Suomessa maailmanperintökohteita ovat Vanha Rauma ja
Suomenlinna.

Maailmanperintöluetteloon tehtävistä muutoksista päättää jäsenvaltioiden joukosta valittu 21-jäseninen edustajisto. UNESCO:a on kritisoitu maailmaperintöluettelon keskittämisestä
tiettyihin alueisiin, jossa Eurooppaa pidetään yliedustettuna. Lisäksi koetaan,
että politiikka on vahvasti päässyt vaikuttamaan joitakin kohteita valittaessa.
Voidaankin todeta, että uskonto ja politiikka olivat vahvasti mukana ehdotuksessa,
jonka Jordania teki, kun se ehdotti Jerusalemia maailmanperintöluetteloon.

Vuoden 2016 huhtikuussa 58-jäseninen UNESCO:n komitea julisti päätöslauselman, jossa kyseenalaistetaan vahvasti juutalaisten moni tuhatvuotiset siteet Jerusalemiin raamatullisesti,
historiallisesti ja arkeologisesti. Päätösesityksen takana ovat muslimimaat
Algeria, Egypti, Libanon, Marokko, Oman, Qatar ja Sudan. Lauselmaa oli
ehdottanut palestiinalais-jordanilainen taho. Päätöslauselman hyväksyi 33
valtioita, mukaan lukien Ranska, Venäjä, Espanja ja Ruotsi. Vastaan äänesti
kuusi maata: Yhdysvallat, Viro, Saksa, Liettua, Hollanti ja Iso-Britannia. Poissa
olivat Ghana ja Turkmenistan. Tyhjää äänesti 17 maata. Päätöksessä Temppelivuoren
ja Länsimuurin yhteys juutalaisiin ja heidän historiaansa on jätetty huomiotta.
Vain arabiankielisiä mainintoja on käytetty, kuten Aksa mokseija ja Al-Haram
Sharif. Länsimuurista puhutaan lainausmerkeissä ja käytetään arabiankielistä
mainintaa Al-Burag. Päätöksessä syytetään juutalaisia hautojen asettamisesta muslimien
hautausmaalle sekä islamin ja byzantin aikaisten historiallisten paikkojen muuttamisesta
juutalaisten rukous- ja rituaalikylpypaikoiksi. Muslimit ja Palestiinan
hallinto kyseenalaistavat päätöslauselmassa juutalaisten ensimmäisen ja toisen
temppelin sijainneen alueella. Lisäksi päätöslauselmaan on lisätty tavanomaiset
syytökset koskien Gazan saartoa ja palestiinalaisten vapaata liikkumista.

Pääministeri Benjamin Netanjahu arvosteli jyrkästi UNESCO:n päätöslauselmaa
Jerusalemin asemasta. Hän syytti päätöstä ”yritykseksi hävittää juutalaisten
vuosituhansien yhteys Länsimuuriin ja Temppelivuoreen”. Alue on ollut kautta
aikojen juutalaisen uskonnon pyhin paikka. Jerusalem on islamissa vasta
kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen.

Yair Lapid, Yesh Atid puolueen johtaja kirjoitti purevan kirjeen UNESCO:n johdolle. Kirjeessä kuvailtiin päätöstä ”häpeälliseksi tavaksi kirjoittaa uudelleen historiaa osana jatkuvaa poliittista kampanjaa Israelin valtiota ja juutalaista kansaa vastaan”. Lapidin mukaan: ”UNESCO ylpeilee suvaitsevaisuudestaan ja kulttuurisesta vuoropuhelustaan mutta päättää poistaa juutalaisen kansan kertomuksen. Tämä viimeisin yksipuolinen päätöslauselma on häpeä Yhdistyneille
Kansakunnille”.

Istanbulissa 16. heinäkuuta 2016 pidetyssä UNESCO:n maailmanperintökomitean vuosikokouksessa oli määrä käsitellä palestiinalais-jordanialaista päätöslauselmaa, jolla
Jerusalemin Vanhassa kaupungissa sijaitseva Länsimuuri olisi julistettu
islamilaiseksi muistomerkiksi vailla mitään juutalaisuuteen tai kristinuskoon
liittyviä siteitä. Turkissa samaan aikaan tapahtunut vallankaappausyritys
keskeytti kokouksen ja edustajat joutuivat poistumaan maasta yleisen kaaoksen
vuoksi. Uusi kokous on suunniteltu pidettäväksi Pariisissa UNESCO:n päämajassa
24. lokakuuta.

Lisäksi palestiinalaishallinto on kyseenalaistanut juutalaisvaltion perustamiseen liittyvät historialliset dokumentit, kuten San Remon konferenssin päätöksen vuodelta 1920. Palestiinalaisdiplomaatit kertoivat arabiliiton heinäkuun 2016 kokouksessa haastavansa Britannian oikeuteen vuoden 1917 Balfourin julistuksesta, jossa luotiin suuntaviivat
juutalaisvaltion perustamisesta Palestiinan alueelle.

***


Sinikka Hammari:

Granaattiomena on superruokaa


Granattiomenia on kasvanut Israelin alueella tuhansia vuosia ja jo Vanhan Testamentin aikaisetihmiset ovat tunteneet kasvin ja sen hedelmän. Mooseksen lähettämät vakoojattoivat Kaananin maan vakoiluretkeltä viinirypäleiden ja viikunoiden lisäksi granaattiomenoita kansan nähtäväksi (4 Ms 13:23). Granaattiomena on ollut myös mallina monenlaiselle koristelulle ja taiteelle. Itse Jumala kehottaa Moosesta laittamaan ylipapin viittaan pieniä granaattiomenakoristeita: viitan helmaan piti kiinnittää ympäriinsä sinipunaisia, purppuranpunaisia ja helakanpunaisia granaattiomenia ja tiukuja (2 Ms 28:33). Jeremian kirjassa, luvussa 52 kuvataan temppelin hävityksen kuvauksen yhteydessä pylväitä, joiden päissä oli ”ympäriinsä sata granaattiomenaa, joista yhdeksänkymmentä kuusi riippui koristeen ulkopuolella” (jae 23). Granaattiomenapuu useiden muiden puiden lisäksi toimi ”aurinkovarjoina” kuumissa maissa. Ensimmäisessä Samuelin kirjassa (14:2) kerrotaan, kuinka kuningas Saul ”istui granaattiomenapuun juurella Migronissa Gibean laitamilla”.

Juutalaisen tradition mukaan granaattiomenassa on 613 siementä ja tästä johtuen hedelmä
kuvaa vanhurskautta, koska Toorassa sanotaan olevan saman verran käskyjä. Tästä
johtuen monet juutalaiset syövät granaattiomenia juutalaisen, syyspuolella
vietettävän uuden vuoden, Rosh Hashanaan aikana.

Nykyään Israelissa kasvaa useampia Granaattiomenalajikkeita. Osa lajikkeista kantaa vuosittain hedelmää 60%, osa 10-100%. Satoa saadaan elokuusta aina marraskuuhun saakka. Granaattiomenien viljelyalue Israelissa on noin 2500 hehtaarin suuruinen. Hedelmäpuutarhoista keskimäärin 19% sijaitsee Galileassa, Golanilla ja Hulan laaksossa, 25% moshaveilla Shomron alueella ja 56% Etelä-Israelissa ja Negevissä. Kolme vuotta sitten hedelmäsato oli n. 60 000
tonnia, josta noin 20 000 tonnia eli 38% meni vientiin ulkomaille. Vuonna
2012 56% viennistä suuntautui enimmäkseen EU-maihin ja Sveitsiin ja 40% itään, lähinnä Venäjälle ja Ukrainaan. Loput menivät Kanadaan, Jordaniaan, Hong Kongiin ja Sri Lankalle.

Granattiomena on terveellistä, ns. superruokaa. Hedelmä sisältää proteiineja, kalsiumia,
rautaa, kaliumia, magnesiumia, natrumia, fosforia, sinkkiä, A-, C-, B- ja K-vitamiinejä.
Hedelmän suuresta antioksidanttien määrästä kertoo sen smaragdimainen,
syvänpunainen väri. Antioksidantit ovat yhdisteitä, jotka estävät soluvaurioita
ja ehkäisevät monia sairauksia ja joitakin ikääntymisen mukanaan tuomia
muutoksia. Hedelmän sanotaan ehkäisevän myös sydän- ja verisuonitauteja,
tulehduksia ja joitakin syöpätauteja. Sen sisältämät tanniinit edistävät ihon
hyvinvointia: vilkastuttavat ihon verenkiertoa ja vähentävät ryppyjä.

Siementen irrottamiseksi, hedelmää kannattaa ensin pyöritellä pöytää vasten. Sitten
hedelmän voi leikata kahtia ja kalvojen kohdalta pienemmiksi lohkoiksi. Siemenet
voi pudottaa sormin isoon kulhoon. Jos siemeniä kaivelee lusikalla irti
hedelmän sisältä, ne rikkoutuvat helposti ja mehua pirskahtelee helposti
ympäriinsä. Toinen tapa on halkaista omena ja koputella sen pohjaa vaikkapa
puukauhalla. Parhaassa tapauksessa siemenet tipahtelevat kulhoon.

Lähi-idässä granaattiomenaa käytetään erilaisissa liha- ja kalaruuissa sekä salaateissa,
jälkiruuissa, leivonnaisissa ja ruokien koristeena. Ne maistuvat maukkailta
vaniljajäätelön, jogurtin tai rahkan kanssa mutta siemeniä voi syödä myös
sellaisenaan.

***

Arto Perämäki:
Israelin armeija ottaa palvelukseensa autismin kirjon henkilöitä.

Autismiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomioita kaikkialla maailmassa, myös

Israelissa. Arvioidaan, että autismia on n. 1-2 %:lla väestöstä. Tutkijoiden

mukaan autismi on lisääntynyt räjähdysmäisesti esimerkiksi Yhdysvalloissa;

kasvu on ollut vuodesta 1978 jopa 600 %. Korkea luku johtuu osaksi siitä, että diagnosointi
on viime vuosina tarkentunut. Diagnostiikan täsmentäminen auttaa viranomaisia tukemaan

perheitä autistisen lasten hoidossa ja neuvonnassa. Israelin terveysministeriö pitääkin autismin

kirjon oireyhtymän tunnistamista erittäin tärkeänä.



Autismi liitetään kansainvälisessä tautiluokitustaulukossa ICD 10:ssä psykologisen kehityksen pääryhmään ja se kuuluu laaja-alaisten kehityshäiriöiden alaluokkaan. Autismin kirjon oireyhtymät ovat neurobiologisia kehityshäiriöitä ja sen kirjoon sisältyy joukko erilaisia diagnooseja. Autismi on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä mutta myös positiivisia vahvuuksia. Tämä ilmenee mm. siinä, että autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta ovat yksilöllisiä ja tavallisuudesta poikkeavia. Autismin oireet ilmenevät ongelmina lapsen kehityksessä jo ennen kolmen vuoden ikää ja häiriö huomataan usein vuorovaikutustaitojen kehityksen alkuvaiheessa.


Kaikilla autistisilla henkilöillä ilmenee vaikeuksia sosiaalisessa kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa sekä mielikuvituksen toiminnassa. Oireita voivat olla myös eriasteiset älylliset kehitysvammaisuuden merkit. Lisäksi voi esiintyä toistoa, aistien yli- ja aliherkkyyttä, oppimisvaikeuksia, erityisiä mielenkiinnon kohteita jne.


Autismi on pysyvä ominaisuus, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia. Oireet ovat eri lapsilla jo lapsuudessa erilaisia. Perintötekijöiden arvellaan lisäävän alttiutta autismin kehittymiseen. Ympäristömyrkkyjen ja äidin raskauden aikaisten infektioiden epäillään myös vaikuttavan autismin syntyyn. Autismi on 3-4 kertaa yleisempää pojilla kuin tytöillä ja yli 40-vuotiaiden isien lapsilla keskimääräistä yleisempää kuin nuorten isien lapsilla.


Israelilaiset tutkijat ovat alkaneet kiinnittää erityistä huomioita autismin lisääntymiseen ja diagnosointiin. Israeliin on perustettu Lähi-idän ainoa autismin tutkimuskeskus Autism Center. Keskus tekee yhteistyötä tieteellisessä ponnistelussa useiden tiedekuntien kanssa, mm. Heprealaisen yliopiston Lääketieteellisen laitoksen kanssa. Autism Center pyrkii tuomaan

yhteen huippututkimuksen kliiniset palvelut ja lisäämään koulutusta, jotta autististen lasten vanhemmat selviytyvät hoidosta ammattilaisten tuella. Heprealaisesta yliopistosta on muodostunut tärkeä neurotieteen ja neurologian tutkimuskeskus yhdessä Edmond ja Lily Safra -aivotutkimuskeskuksen (ELSC) kanssa autismin hoidon kehittämisessä. Autism Centerin lääketieteen laitoksen dekaani professori David Lichtstein sanookin:

Tavoitteemme perustetussa keskuksessa on johtaa Israelin ja Lähi-idän utismin tutkimuksen kliinisiä palveluja, jotka nivotaan yhteen eri yksilöiden kanssa autismista kärsivien perheiden hyödyksi. Edellytykset läpimurtoon autismin tutkimuksessa tarjoavat Heprealaisen yliopiston lääketieteen ja sosiaalityön koulutusalat sekä klinikoiden huippuosaaminen yhdessä Hadassah Medical Centerin kanssa”.

IDF (Israel Defence Forces), Israelin puolustusvoimat on kehittänyt Roim Rachok -ohjelman, jolla saadaan puolustusvoimien aiemmin palvelukseen kelpaamattomat tai alempiin tehtäviin valitut autismia sairastavat varusmiehet puolustusvoimien palvelukseen. Roim Rachok on ohjelma, joka vaatii poikkeuksellista keskittymiskykyä mm. visuaalisen datan analysoimisessa ja satelliittikuvien tutkimisessa. Tämä tietokoneruudun tuijottaminen, satelliittikuvan tutkiminen pixeli pixeliltä ja mahdollisten yksityiskohtien tai poikkeavuuksien poimiminen kuvista vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa. IDF kykenee hyödyntämään autistisen varusmiehen sairauden mukanaan tuomaa erityistä kykyä keskittyä johonkin mielenkiinnon kohteeseen, kuten esim. tarkkuutta vaativaan satelliittikuvien analysointiin.


Aiemmin IDF:n hylkäämät autistiset varusmiehet koulutetaan kunkin erityisosaamisen perusteella 3-4 kuukauden kurssilla Tel Avivin lähellä Onon Akateemisessa opistossa. Koulutuksessa käydään läpi armeijapalvelun ja elämän perusasiat. Varusmiehet opiskelevat mm. kuvien analysointia ja optiikkaa. Opintoihin kuuluu oppia tiimin

jäsenenä pysymään aikataulussa vaativissakin tehtävissä. Lisäksi tiimin jäsenen tulee ymmärtää datan analysoinnin tärkeys jotakin tehtävää suunniteltaessa.


Israelin armeija kouluttaa perustamassaan tiedusteluyksikkö 9900 osastossa n. 50 autistista sotilasta tiedustelun erikoistehtäviin. Monet autistiset varusmiehet, jotka ovat käyneet läpi Roim Rachok ohjelman, sijoitetaan analysoimaan satelliittikuvia sekä huoltamaan tarkkuutta vaativia optisia laitteita ja kiikareita.


Ennen kuin autistisia sotilaita alettiin sijoittaa 9900 yksikköön, koko osasto, komentaja mukaan lukien, koulutettiin kohtaamaan autistisia henkilöitä ja työskentelemään heidän kanssaan. On tärkeää oppia hyväksymään autistinen sotilas tasavertaisena osana tiimiä. Koskaan ei voi tietää, milloin koko tiimi on riippuvainen autistisen sotilaan jostain erikoisosaamistaidosta. IDF hälventää ennakkoluuloja toiminnallaan. Armeija luo autistisista henkilöistä kuvaa tasavertaisina ”työkavereina”, joilla on jotain koko yhteisöä hyödyntävää erityisosaamista.

Monet ”erityisen mielenkiinnon kohteen omaavat autismin kirjon henkilöt”, joilla on kyky perehtyä johonkin kohteeseen, ovat kokeneet hyljeksintää ja tulleet suljetuiksi pois armeijan kutsunnoista sairautensa vuoksi. Nyt he ovat saaneet uuden elämän, jossa heillä on mahdollisuus tehdä työtä Israelin armeijassa ja kehittyä urallaan. Nämä sotilaat ovat kumoamassa yhteiskunnan asenteita ja ennakkoluuloja autistisia ja muita fyysisesti tai psyykkisesti rajoittuneita henkilöitä kohtaan.




Arto Perämäki:


SUOMEN JUUTALAISET ISRAELIN ITSENÄISYYSSODASSA

1948-1949

Suomeen muutti 1830-luvulta alkaen ns. kantonijuutalaisten jälka olivat Venäjällä sotapalveluksensa suorittaneita, Venäjän vallan aikaisia vanhoja sotilaita. Sodan alkaessa Suomessa asui noin 1 500 juutalaista, pääosin Turussa, Helsingissä ja osa Viipurissa. Suomen juutalaisista noin 350 osallistui kolmeen Suomen sotaan: talvi– ja jatkosotaan sekä Lapin sotaan. Keskimäärin 300 juutalaismiestä palveli sodassa vuosina 1939 -1945 muiden Suomen kansalaisten kanssa ja puolusti maata Neuvostoliittoa vastaan. Suomen juutalaiset sotilaat joutuivat hankalaan välikäteen, kun Suomi soti aseveljinä rinnakkain saksalaisten kanssa. Osa juutalaisista taisteli kunniakkaasti ja yleni kapteeniksi tai majuriksi saakka. Noin 50 juutalaisnaista toimi huolto- ja ilmavalvontatehtävissä sekä lottina. Juutalaisia kaatui sodissa yhteensä 23.

Suomen juutalaisyhteisö tiesi, että juutalaisia värvättiin Israelin itsenäisyyssotaan. Osa Suomen juutalaisista oli pitänyt yhteyksiä Palestiinan alueelle, josta kävi vierailijoita kohottamassa kansallismieltä; he kertoivat juutalaisvaltion perustamissuunnitelmista. Talvella 1948 urheiluopettaja Moshe Finkel, joka oli Israelin armeijan kouluttaja, tuli Suomeen värväämään vapaaehtoisia Israelin vapaussotaan. Pohjatyö ulkomaisten vapaaehtoisten osalta oli aloitettu jo 1947. Keväällä 1948 27 poikaa ja 5 tyttöä lähti Israelin itsenäisyyssotaan, osalla heistä oli puoliso mukana.

Tanskaan ja Ruotsiin oli perustettu leirejä, joissa annettiin ”maatalousalan koulutusta”. Samalla se oli perussotilaskolutusta, jota antoivat Israelin puolustusjoukkojen kuten Haganan kouluttajat. Lisäkoulutusta annettiin mm. Italiassa, josta siirryttiin SS Argentiina - laivalla Haifaan.

Mainittakoon muutamia Israelin itsenäisyyssodassa kunnostautuneita. Heitä ovat mm. ruotsinkieliset Ankerin veljekset Turusta: Kaj, Rafael ja John alias Johannes. John Anker kävi Suomessa Merisotakoulun ja palveli sotien aikana luutnanttina. John toimi Israelin laivaston kapteenina ja haavoittui taistelussa egyptiläisiä vastaa. John Anker pelasti mm. Israelin myöhemmän presidentin Ben Gurionin pojan varmalta kuolemalta. Mainittakoon lisäksi Wolf Davidkin , joka toimi lääkintätehtävissä Israelin vapaussodassa. Suomen sodissa hän oli hoitanut samoin haavoittuneita, myös saksalaisia.

Juutalaisten kokemukset vaikeista oloista Suomen rintamalla olivat tervetullut apu itsenäisyyttä hakevalle Israelin valtiolle. Osa Israelin vapaussotaan osallistuneista koki löytäneensä identiteettinsä juutalaisina ja muuttivat Israeliin. Suomen tunnustettua Israelin, Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto päätti vuonna 1948 istuttaa Israeliin Jaar Finlandian, Suomen metsän.